Viivi Bäck

sunnuntai 1. helmikuuta 2015

Tipaton tammikuu+11kk

Nyt on Tukholman risteily heitetty, ja kuten arvata saattaa, aamupala buffet vei jälleen sydämeni! Ja itsekurini :D Lisäksi oli ihanaa syödä pitkästä aikaa ravintolassa. Härän sisäfileepihvi on mun number one!



Keli olisi voinut olla parempi, mutta toki oli kiva kierrellä kauppojakin. Jotain kivaa tarttui mukaankin, mm. Victoria's Secretin vartalotuoksu.



Sitten itse aiheeseen...

Kuten aikaisemmin arvailin, absolutistinen elämäni jatkui läpi risteilyviikonlopun. Tilanne on minulle uusi ja erikoinen, ikään kuin tipattomuudesta olisi tullut minulle jonkinlainen pakkomielle. Toki se voi johtua tavoitteestani tiristää rasvaa kehostani, minkä takia pidin ehdottoman nollalinjan myös koko MH-kiertueen ajan. (Raakasuklaalevyt olisi tietysti voinut myös tämän nojalla jättää Tax Freen hyllyyn ;) 

Muistan kuulleeni joskus Jutta ja puolenvuoden superdieetit-ohjelmassa Jutan sanoneen, että rasvanpoltto pysähtyy välittömästi, nautittaessa alkoholia. (En muista sanatarkasti, kuinka asia meni, mutta ajatus kutakuinkin näin.) Silloin, kun pidin rasva%:ni pysyvästi minimissä, en ajatellut alkoholia vihollisena. Samalla tavalla, kuin yksi herkutteluhetki, myöskään muutama alkoholiannos silloin tällöin ei tee sinusta lihavaa. (Muistettava myös, ettei yksi terveellinen ateria tee sinusta solakkaa, joten kaikki on kiinni elämäntavoista pidemmällä aikavälillä.) 
Koskaan en ole harrastanut saunaolusia tai muutakaan tissuttelua, joten koen melko tarpeettomaksi juoda drinkin tai kaksi. Voin yhtä hyvin ottaa tuopin vettä tilanteessa kuin tilanteessa, sillä sosiaalisena ihmisenä en kaipaa koskaan edes "rohkaisevaa" drinkkiä murtaakseni jäätä. Ainut, mitä toisinaan musiikkiaddictina kaipaan, on se euforinen tila, jonka pari juomaa saa musiikissa aikaan. Nautin muutenkin suunnattomasti musiikin kuuntelusta, mutta siinä on jotakin taianomaista. En tiedä, onko näin kaikilla, mutta itse koen musiikin hyvin voimakkaasti.

Laivalla katselin eri-ikäisiä, erityyppisiä juhlijoita, joilla alkoholin nauttiminen oli ehkä lievästi ilmaistuna karannut vähän lapasesta. Ymmärrän, että jos KERRANKIN pääsee laivalle ja tuulettumaan, niin tekee mieli kohottaa malja sen kunniaksi, mutta ilta menettää ehkä jokseenkin merkityksensä, jos juo itsensä pöydän alle. Vahinkoja sattuu, se on inhimillistä.



Palaten vielä risteilyyn itseensä, illan show oli huikea! Tanssiryhmä + upeat laulajat vetivät hurjan hienot vedot molempina iltoina, pitäen katsojan mielenkiinnon tiukasti kiinni esityksessä. Ensimmäisenä iltana shown avasi L'Marco Smith, jonka sooloesitys oli vailla vertaa! Mikä ääni, mitkä moovit, syntynyt lavalle! Yritin etsiä hänen esityksiään netistä, muttei oikein löydy. Olen varma, että vielä joskus löytyy enemmän - Hänestä kuullaan vielä!


PS. Sain reissussa ollessani ilahduttavan viestin eräältä nuorelta naiselta, joka lähestyi monien muiden tavoin minua kysymyksineen ja oireineen, PCO:sta kertovan kirjoitukseni myötä. Parhaani mukaan ohjasin häntäkin ja neuvoin oikeanlaisiin tutkimuksiin.


Ihanaa kuulla, että on pystynyt auttamaan monia ihmisiä jakamalla oman kokemuksensa. Kirjoitus toimi siis juuri kuten pitikin <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti